Strömmer-seura ry

Seura on perustettu vuonna 1951 kaksi vuotta aikaisemmin pidetyn ensimmäisen sukutapaamisen aloitteen pohjalta. Sukukokoukset järjestetään nykyisin kolmen vuoden välein. Kaikkian näitä eri puolilla maata järjestettyjä sukukokouksia on tähän mennessä järjestetty kahdeksantoista. Viimeksi pidetyissä sukukouksissa on osanottajia perheenjäsenineen ollut noin 80. Seuraavan kerran kokoonnutaan kesäkuussa 2007 Vaasassa.

Strömmer-suku on lähtöisin Mustasaaren Jungsundin kylästä (Skjälin talosta), missä suvun varhaisin tunnettu jäsen mainitaan talollisena 1660-luvun alkupuolelta lähtien. Sukunimi omaksuttiin käyttöön nähtävästi 1700-luvun alussa, jolloin vaasalaisen porvarin Mikkel Abrahamssonin (kuollut luultavasti ison vihan aikana 1710-luvulla) pojat siirtyivät virka- ja oppisäätyyn. Vanhempi pojista, Kajaanin kihlakunnankirjurina kuollut sotakomissaari Mathias Strömmer (1690-1760) tuli elinvoimaisen päähaaran kantaisäksi, kun taas nuoremman Oravaisten kappalaiseksi päätyneen varapastori Abraham Strömmerin (1693-1774) haara päättyi mieskannalta jo hänen poikiinsa.

Sukuseuran sääntöjen mukaan jäseneksi voivat nykyisin päästä kaikki Mathias Strömmerin jälkeläiset. Samassa asemassa ovat myös edellä mainittujen aviopuolisot ja lesket. Lisäksi sukukokous voi hallituksen esityksestä hyväksyä jäseneksi myös muun henkilön, joka sukulaissuhteen tai jonkin muun seikan vuoksi tuntee kiinnostusta yhdistystä kohtaan. Yhdistyksen maksavien jäsenten määrä on tällä hetkellä noin 100.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat aikajärjestyksessä toimineet lääninrovasti Gustaf Strömmer (k.1955), yliarkkitehti Bertel Strömmer (k.1962), professori Juhani Seitsaari (k.1976), professori Aarno Strömmer ja DI Juha Salmenkaita. Yhdistyksen sihteerinä toimii tällä hetkellä valokuvaaja Janne Strömmer Tampereelta.